Elämä Suomessa

Kaupungit

Tietoa Helsingistä

Liikenne

Pääkaupunkiseudulla on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Helsingissä liikennöivät junat, linja-autot, raitiovaunut, metro ja Suomenlinnan lautta.

Helsinki kuuluu Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään (HSL), joka järjestää joukkoliikenteen pääkaupunkiseudulla.

Reittiopas-palvelusta voit hakea tietoa reiteistä pääkaupunkiseudulla. Palvelu ehdottaa, miten voit päästä julkisilla liikennevälineillä paikasta toiseen.

Julkisissa liikennevälineissä voit maksaa käteisellä rahalla tai matkakortilla.

linkkiHelsingin seudun liikenne HSL:
Reittiopassuomi | ruotsi | englanti | venäjä

Matkakortti

Matkakortilla on halvempi matkustaa kuin käteisellä rahalla. Matkakortti käy paikallisliikenteen linja-autoissa, lähijunissa, metrossa, raitiovaunuissa ja Suomenlinnan lautalla.

Matkakortteja on kahdenlaisia. Henkilökohtainen kortti tarkoittaa, että vain kortin omistaja voi käyttää sitä. Se on halvin tapa matkustaa. Haltijakohtainen kortti tarkoittaa, että korttia voi käyttää useampi henkilö.

Ennen kuin hankit henkilökohtaisen kortin, sinun täytyy rekisteröityä vakinaiseksi asukkaaksi johonkin HSL:n lippualueen kaupunkiin. Kaupungit ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava ja Sipoo.

Voit ostaa matkakortin HSL:n myyntipisteestä tai palvelupisteestä. Niitä on eri puolilla pääkaupunkiseutua. Henkilökohtaisen matkakortin voi ostaa palvelupisteestä. Jos ostat henkilökohtaisen matkakortin, ota mukaasi henkilöllisyystodistus. Voit ostaa henkilökohtaisen matkakortin myös HSL:n verkkosivujen kautta, jos sinulla on suomalaiset verkkopankkitunnukset.

Voit matkustaa matkakortilla, kun lataat siihen kautta tai arvoa. Kausi tarkoittaa aikaa: esimerkiksi yksi kuukausi. Arvo tarkoittaa rahaa. Jos käytät julkista liikennettä usein, sinun kannattaa ladata kortille kautta.

Voit ladata matkakortin missä tahansa matkakortin latauspisteessä. Lisätietoja saat HSL:n verkkosivuilta.

linkkiHelsingin seudun liikenne:
Myyntipaikkahakusuomi | ruotsi | englanti

linkkiHelsingin seudun liikenne HSL:
Tietoa ja neuvoja matkustajillesuomi | ruotsi | englanti

Pyöräily ja kävely

Helsingissä on paljon pyöräteitä. Kevyen liikenteen reittioppaasta voit hakea sopivan reitin, jos haluat kävellä tai liikkua polkupyörällä.

Auto ja lentoliikenne

Monilla metroasemilla ja rautatieasemilla on mahdollista pysäköidä auto maksutta ja jatkaa matkaa julkisilla liikennevälineillä.

Helsingistä on hyvät maantieyhteydet eri puolille Suomea. Lähin lentoasema on Helsinki-Vantaan lentoasema.

Lue lisää: Liikenne Suomessa.

linkkiHelsingin seudun liikenne HSL:
Pyöräilyn ja kävelyn reittiopassuomi | ruotsi | englanti | venäjä

linkkiVR:
Junien aikataulutsuomi | ruotsi | englanti | venäjä

linkkiHelsingin seudun liikenne:
Liityntäpysäköintisuomi | ruotsi | englanti

linkkiHelsinki-Vantaa:
Lentoasemasuomi | ruotsi | englanti | venäjä | kiina | japani

Päätöksenteko ja vaikuttaminen

Helsingin asioista päättää kaupunginvaltuusto. Sen jäsenet edustavat eri poliittisia ryhmiä. Valtuusto valitaan joka neljäs vuosi kuntavaaleissa. Voit seurata valtuuston kokouksia ja saada lisää tietoa päätöksenteosta Helsinki-kanavalta tai kaupungin verkkosivuilta.

Pormestari ja kaupungin toimijat järjestävät asukkaille eri puolilla Helsinkiä asukasiltoja, joissa kerrotaan ja keskustellaan kaupungin asioista.

Voit myös itse vaikuttaa päätöksentekoon. Kuntavaaleissa äänestäminen on tärkeä tapa vaikuttaa. Voit myös osallistua kaupungin kehittämiseen erilaisten sähköisten kanavien kautta. Esimerkiksi Helsingin sivuilla on valmis lomake eli palautejärjestelmä. Sen kautta voit lähettää kaupungille kysymyksiä ja ehdotuksia tai antaa palautetta.

Lisäksi asuinalueellasi toimii kaupungin yhteyshenkilö eli stadiluotsi, joka voi auttaa viemään ehdotuksesi eteenpäin. Stadiluotsi päivystää alueesi kirjastossa tiettynä päivinä ja kellonaikoina. Lisätietoa stadiluotseista ja heidän yhteystietonsa löydät Helsingin kaupungin verkkosivuilta.

linkkiHelsingin kaupunki:
Kaupunginvaltuustosuomi | ruotsi | englanti

linkkiHelsinki-kanava:
Kaupunginvaltuuston kokoukset verkossasuomi | ruotsi

linkkiHelsingin kaupunki:
Palaute kaupungin virastoille ja laitoksillesuomi | ruotsi | englanti

linkkiHelsingin kaupunki:
Osallistu ja vaikutasuomi | ruotsi | englanti

Uskonto

Helsingissä ja Helsingin seudulla toimii hyvin monia uskonnollisia yhteisöitä. Helsingissä on monen eri uskontokunnan pyhäkköjä sekä lisäksi erilaisia toimintakeskuksia. Uskonnot Suomessa -palvelusta voit hakea tietoa uskonnollisen yhteisön ja paikkakunnan mukaan.

Lue lisää: Kulttuurit ja uskonnot Suomessa.

linkkiUskonnot.fi:
Uskonnolliset yhdyskunnatsuomi | englanti

Perustietoa

Helsinki on Suomen pääkaupunki. Se sijaitsee Etelä-Suomessa Suomenlahden rannalla. Helsinki on Suomen hallinnollinen keskus: siellä kokoontuu Suomen eduskunta, ja siellä sijaitsevat ministeriöt. Helsinki on myös tärkeä liike-elämän ja kulttuurin keskus.

Helsingissä on noin 600 000 asukasta. 83 % asukkaista puhuu äidinkielenään suomea ja 6 % ruotsia. 11 % puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä.

linkkiHelsingin kaupunki:
Tietoa Helsingistäsuomi | ruotsi | englanti

Helsingin historiaa

Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin nykyisen Vanhankaupunginkosken rannalle määräämällä 12.6.1550 muiden kaupunkien asukkaita muuttamaan Helsinkiin. Suomi oli silloin osa Ruotsia.

Kustaa Vaasa halusi tehdä Helsingistä Tallinnan kanssa kilpailevan kauppakaupungin, ja sinne muutti myös hollantilaisia ja saksalaisia kauppiaita. Pian Ruotsi valloitti Tallinnan, ja Helsingistä tuli sotakaupunki, jonka sataman kautta vietiin sotilaita ensin Baltian ja 1630-luvulla 30-vuotiseen sotaan Saksan alueelle.

Vuonna 1640 Helsinki siirrettiin nykyiselle paikalleen Vironniemelle. Ensimmäiset 200 vuotta se oli vaatimaton pikkukaupunki.

Suuren Pohjan sodan aikana vuonna 1710 rutto surmasi kaksi kolmasosaa Helsingin asukkaista. Venäjä miehitti Helsinkiä kahdesti 1700-luvulla, kun Ruotsi ja Venäjä sotivat toisiaan vastaan.

Vuonna 1748 Helsingin edustan saarille alettiin rakentaa Viaporin (ruots. Sveaborg, "Ruotsin linna") merilinnoitusta, nykyistä Suomenlinnaa. Linnoituksen rakentaminen toi pieneen kaupunkiin lisää asukkaita, ja myös kaupankäynti vilkastui.

Ruotsi menetti maan itäosan Venäjälle vuosien 1808−1809 sodassa. Helsingin ja Viaporin venäläiset valloittivat vuonna 1808, ja sodan aikana kaupunki paloi.

Venäjä teki valloittamastaan alueesta itsehallinnollisen Suomen suuriruhtinaskunnan. Vuonna 1812 keisari Aleksanteri I korotti Helsingin Suomen pääkaupungiksi. Samalla alettiin rakentaa Helsingin empire-tyylistä keskustaa, jonka rakennuksiin uuden suuriruhtinaskunnan tärkeät instituutiot sijoittuivat. Myös yliopisto siirrettiin vuonna 1828 Turusta Helsinkiin.

Kun Suomi itsenäistyi vuonna 1917, Helsingistä tuli Suomen tasavallan pääkaupunki. Tammikuussa 1918 Helsingissä otti vallan punakaarti, joka edusti työväestöä. Samaan aikaan porvaristoa ja talonpoikia edustavat valkoiset joukot järjestäytyivät Pohjanmaalla, ja alkoi sisällissota. Huhtikuussa Suomeen tulleet saksalaiset joukot valloittivat Helsingin valkoisille.

Toisen maailmansodan aikana vuosina 1939–1944 Neuvostoliitto pommitti Helsinkiä, mutta hyvän ilmapuolustuksen ansiosta kaupunki kärsi vain lieviä tuhoja.

Vuonna 1946 Helsinkiin liitettiin uusia alueita, ja kaupungin pinta-ala kasvoi melkein kahdeksankertaiseksi. Kaupungin väestö kasvoi nopeasti, ja kaupunkiin liitetyille alueille rakennettiin 1950−1980-luvulla monia uusia esikaupunkeja.

Helsinki-päivää vietetään joka vuosi kaupungin perustamispäivänä 12.6. Eri puolilla Helsinkiä on silloin paljon erilaisia tapahtumia.

linkkiHelsingin kaupunki:
Helsingin historiaasuomi | ruotsi | englanti