Elämä Suomessa

Kaupungit

theme icon

Suomalainen koulutusjärjestelmä

Suomessa koulutus on korkeatasoista. Erot eri koulujen oppimistuloksissa ovat pienet, ja lähes kaikki suorittavat peruskoulun tavoiteajassa. Esiopetus, perusopetus ja toisen asteen koulutus on maksutonta, ja myös sen jälkeen koulutus on suurimmaksi osaksi maksutonta. Tavoite on, että kaikilla on mahdollisuus saada laadukasta koulutusta perheen tuloista riippumatta ja kasvaa aktiivisiksi kansalaisiksi.

Koulutusjärjestelmään kuuluvat varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus, toisen asteen koulutus ja korkeakoulutus. Aikuiskoulutus on tarkoitettu aikuisille, ja se sisältää paljon vaihtoehtoja perusopetuksesta korkeakoulutukseen.

Varhaiskasvatus

Suomessa lapsilla on oikeus varhaiskasvatukseen ennen kouluikää. Varhaiskasvatusta järjestetään päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai esimerkiksi kerhotoiminnassa. Lapsi voi saada varhaiskasvatusta vähintään 20 tuntia viikossa. Tavoite on tukea lapsen kehitystä ja hyvinvointia. Lapsi oppii muun muassa sosiaalisia ja käden taitoja ja erilaisia tietoja. Lapsi oppii myös taitoja, jotka auttavat häntä oppimaan lisää.

Päivät sisältävät paljon leikkiä ja ulkoilua. Jos lapsen äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, hän saa tukea suomen tai ruotsin kielen oppimiseen.

Suomessa kunnat järjestävät varhaiskasvatusta. Sitä rahoitetaan verovaroilla, ja siksi se on perheille edullisempaa. Lisäksi Suomessa on yksityistä varhaiskasvatusta. Lasten kanssa työskentelevät koulutetut lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat.

Lue lisää varhaiskasvatuksesta Infopankin sivulta Päivähoito.

Esiopetus

Lasten täytyy osallistua Suomessa esiopetukseen yhden vuoden ajan, ennen kuin oppivelvollisuus alkaa. Yleensä esiopetus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää kuusi vuotta. Esiopetusta järjestävät kunnat, eikä se maksa perheelle mitään. Sitä antavat lastentarhanopettajat, jotka ovat valmistuneet ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta. Esiopetusta on yleensä maanantaista perjantaihin neljä tuntia päivässä.

Vuoden aikana lapsi oppii taitoja, joista hänelle on hyötyä koulussa, kuten kirjaimia. Lukutaitoa ei kuitenkaan opeteta vielä. Jos lapsen äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, hän saa tukea suomen tai ruotsin kielen oppimiseen. Päivään kuuluu myös leikkiä ja ulkoilua.

Lue lisää Infopankin sivulta Esiopetus.

Perusopetus

Perusopetus alkaa Suomessa sinä vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän vuotta. Kaikkien lasten, jotka asuvat Suomessa vakinaisesti, täytyy osallistua perusopetukseen. Peruskoulussa on yhdeksän luokkaa. Oppivelvollisuus loppuu, kun lapsi on suorittanut koko perusopetuksen oppimäärän, tai kun on kulunut kymmenen vuotta siitä, kun oppivelvollisuus alkoi.

Suomessa lainsäädäntö ohjaa perusopetusta. Lisäksi käytössä ovat valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet sekä paikalliset opetussuunnitelmat.

Perusopetusta järjestävät kunnat. Sitä rahoitetaan verovaroilla, ja siksi se ei maksa perheelle mitään. Alaluokilla opetusta on noin 20 tuntia viikossa, ja määrä kasvaa ylemmillä luokilla.

Peruskoulun opettajilla on Suomessa kaikilla maisterin tutkinto. Peruskoulun luokanopettajat, jotka opettavat luokkia 1-6, ovat erikoistuneet kasvatustieteisiin. Luokkien 7-9 opettajat ovat erikoistuneet aineisiin, joita he opettavat.

Opettajilla on suuri vapaus suunnitella opetusta itsenäisesti kansallisen ja paikallisen opetussuunnitelman pohjalta. Viime aikoina opetussuunnitelmassa on painotettu muun muassa useamman oppiaineen laajuisia kokonaisuuksia, arjen ilmiöiden tutkimista, ja tietotekniikkaa ja viestintätekniikkaa.

Lapsilla on usein sama opettaja ensimmäisen kuuden vuoden ajan. Hän oppii tuntemaan oppilaansa hyvin ja osaa kehittää opetusta heille sopivaksi. Yksi tärkeä tavoite on, että oppilaat oppivat itsenäistä ajattelua ja ottavat itse vastuuta oppimisesta.

Opettaja arvioi oppilaiden edistymistä koulussa. Perusopetuksessa kaikki arvosanat antaa opettaja. Varsinaisia valtakunnallisia kokeita ei ole. Sen sijaan oppimistuloksia seurataan otospohjaisilla arvioinneilla. Niitä järjestetään yleensä yhdeksännellä luokalla.

Jos lapsi tai nuori on vasta muuttanut Suomeen, hän voi saada perusopetukseen valmistavaa opetusta. Valmistava opetus kestää yleensä vuoden. Sen jälkeen oppilas voi edelleen opiskella suomea tai ruotsia toisena kielenä eli S2-kielenä, jos hän tarvitsee tukea kielen oppimisessa.

Aikuiset maahanmuuttajat, joilla ei ole peruskoulun päättötodistusta omasta maastaan, voivat suorittaa peruskoulun aikuislukiossa.

Lue lisää perusopetuksesta Infopankin sivulta Perusopetus.

Toisen asteen koulutus

Perusopetuksen jälkeen yleisimpiä vaihtoehtoja ovat lukio ja ammatillinen koulutus. Ne ovat toisen asteen koulutusta. Toisen asteen koulutus on opiskelijalle yleensä maksutonta. Kirjat ja muut opiskelumateriaalit täytyy kuitenkin ostaa itse.

Lukio

Lukio on yleissivistävää koulutusta, eikä sieltä voi valmistua mihinkään ammattiin. Lukiossa opiskellaan samoja aineita kuin perusopetuksessa, mutta opetus on vaativampaa ja itsenäisempää. Lopuksi opiskelijat yleensä suorittavat ylioppilastutkinnon. Lukio kestää 2-4 vuotta, opiskelijasta riippuen. Sen jälkeen voi pyrkiä yliopistoon, ammattikorkeakouluun tai lukiopohjaiseen ammatilliseen koulutukseen.

Suurimmassa osassa lukioita opetuskieli on suomi tai ruotsi. Suurissa kaupungeissa on joitakin lukioita, joissa on jokin muu opetuskieli, esimerkiksi englanti tai ranska.

Aikuiset voivat suorittaa lukio-opintoja aikuislukiossa. Siellä on mahdollista suorittaa joko yksittäisiä kursseja tai koko lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto. Opetus voi sisältää lähiopetusta, etäopetusta, verkko-opetusta ja itsenäistä opiskelua.

Lue lisää lukio-opinnoista Infopankin sivulta Lukio.

Lukioon valmistava koulutus

Lukiossa tarvitaan hyvää kielitaitoa. Jos opiskelijan äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, eikä hänen kielitaitonsa vielä riitä lukio-opintoihin, on hänen mahdollista hakea lukioon valmistavaan koulutukseen (LUVA). Lue lisää Infopankin sivulta Lukioon valmistava koulutus.

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus on käytännönläheisempää kuin lukiokoulutus. Siellä voi opiskella ammatillisen perustutkinnon noin kolmessa vuodessa. Sen jälkeen opintoja voi jatkaa ja suorittaa ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. Olennainen osa tutkintoa on työssäoppiminen. Se kestää vähintään puoli vuotta. Jos haluaa, ammatillisesta koulutuksesta voi jatkaa opintoja korkeakoulutukseen asti.

On myös mahdollista suorittaa ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto näyttötutkintona, jos osaa jo tutkintoon kuuluvat taidot.

Ammatillisen tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella. Opiskelija on silloin töissä oman alan työpaikassa, saa työstä vähintään harjoittelupalkan suuruista palkkaa ja suorittaa samalla opintoja.

Lue lisää Infopankin sivulta Ammatillinen koulutus.

Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus

Jos kielitaito tai opiskelutaidot eivät riitä ammatilliseen koulutukseen, voi sitä ennen hakea ammatilliseen koulutukseen valmentavaan koulutukseen (VALMA). Lue lisää Infopankin sivulta Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus.

Korkeakoulutus

Toisen asteen opintojen jälkeen voi jatkaa korkeakoulutukseen. Suomessa korkeakoulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut ja yliopistot.

Korkeakoulussa opiskelu voi olla opiskelijalle maksutonta tai maksullista. Lukuvuosimaksu täytyy maksaa, jos ei ole EU-maan tai ETA-maan kansalainen eikä näiden maiden kansalaisen perheenjäsen, ja jos suorittaa alemman tai ylemmän englanninkielisen korkeakoulututkinnon.

Lue lisää Infopankin sivulta Ulkomaalainen opiskelija Suomessa.

Ammattikorkeakoulut

Ammattikorkeakoulussa opetus on käytännönläheisempää kuin yliopistossa. Opetus sisältää myös työssäoppimista. Ammattikorkeakoulututkinnon voi suorittaa 3,5–4,5 vuodessa. Jos sen jälkeen haluaa jatkaa opintoja ja suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, täytyy ensin hankkia kolme vuotta työkokemusta samalta alalta kuin tutkinto. Lue lisää Infopankin sivuilta Ammattikorkeakoulut.

Yliopistot

Yliopistossa opetus perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Yliopistossa voi suorittaa alemman korkeakoulututkinnon noin kolmessa vuodessa ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon noin kahdessa vuodessa. Yliopistot järjestävät joissakin koulutusohjelmissa englanninkielistä opetusta. Useimmissa koulutusohjelmissa opetuskieli on kuitenkin suomi tai ruotsi.

Kun on suorittanut maisterin tutkinnon, voi hakea oikeutta jatko-opintoihin ja suorittaa lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon.

Lue lisää Infopankin sivulta Yliopistot.

Koulutukseen hakeminen

Infopankin sivulla Koulutukseen hakeminen on tietoa siitä, miten voi hakea toisen asteen koulutukseen ja korkeakoulutukseen Suomessa. Jos suunnittelet opintoja Suomessa, lue lisää myös Infopankin sivuilta Ulkomaalainen opiskelija Suomessa ja Opiskelija.

Kielikoulutus

Jos haluat opiskella suomen tai ruotsin kieltä, lue lisää Infopankin sivulta Suomen ja ruotsin kieli.