Elämä Suomessa

Kaupungit

theme icon

Vammaisten palvelut

Kuntien täytyy järjestää erityispalveluja sellaisille vammaisille, jotka tarvitsevat niitä. Näitä erityispalveluja ovat esimerkiksi kuljetuspalvelu, asunnon muutostyöt tai henkilökohtainen avustaja. Palvelujen tarkoitus on auttaa vammaista henkilöä osallistumaan yhteiskuntaan ja helpottaa elämää vamman kanssa.

Jos sinulla on oleskelulupa ja kotikunta Suomessa, sinulla on oikeus palveluihin, joita kunta tarjoaa. Lisää tietoa oikeudesta kotikuntaan saat Infopankin sivulta Kotikunta Suomessa.

linkkiTerveyden ja hyvinvoinnin laitos:
Vammaispalvelujen käsikirjasuomi | ruotsi

linkkiSosiaali- ja terveysministeriö:
Vammaispalvelut ja tukitoimetsuomi | ruotsi | englanti

linkkiVammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma:
Vammaisen maahanmuuttajan palveluopas(pdf, 797,26)suomi | ruotsi | englanti | venäjä | ranska | somali | kiina | persia | arabia | kurdi | thai | burma

Palvelujen hakeminen

Tarvitset yleensä lääkärintodistuksen, jotta voit saada vammaisten palveluja. Sen voit saada esimerkiksi terveysasemalta. Kun sinulla on lääkärintodistus, ota yhteyttä kotikuntasi sosiaalitoimistoon. Kunnassa on sosiaalityöntekijä, joka vastaa vammaisten palveluista. Häneltä saat ohjeita ja apua palvelujen hakemiseen. Sosiaalitoimistossa sinulle tehdään palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelman tarkoitus on selvittää, mitä vammaispalveluja voit saada. Palveluista tehdään päätös, johon voit hakea muutosta, jos et ole tyytyväinen saamiisi palveluihin.

Asuminen

Kunnat järjestävät palveluasumista ja tuettua asumista vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat tukea ja apua asumisessa. Lue lisää Infopankin sivulta Tuki- ja palveluasuminen.

Apuvälineet

Terveysasema ja keskussairaala kustantavat apuvälineet, jotka annetaan lääkinnällisenä kuntoutuksena. Tämä tarkoittaa, että sinun ei tarvitse maksaa apuvälineistä, joita tarvitset selvitäksesi arkielämässä. Tällaisia maksuttomia apuvälineitä ovat esimerkiksi pyörätuolit, kuulovammaisten kuulolaitteet sekä näkövammaisten valkoiset kepit ja opaskoirat.

Jos asuntoosi täytyy tehdä muutostöitä tai sinne täytyy asentaa kiinteitä apuvälineitä, voit saada niistä korvausta kunnalta. Asunto voidaan muuttaa esimerkiksi sellaiseksi, että siellä voi liikkua pyörätuolilla. Kiinteitä apuvälineitä ovat esimerkiksi erilaiset nostolaitteet sekä kuulovammaisten palovaroitin ja ovikello, jossa ääni on korvattu valolla. Kotikuntasi vammaispalvelun sosiaalityöntekijä arvioi kanssasi, tarvitseeko asuntoosi tehdä muutostöitä.

Kela voi maksaa sellaisia apuvälineitä, joita tarvitaan työssä ja opiskelussa. Voit saada apuvälineitä, jos et selviydy työstä tai opiskelusta ilman apuvälinettä tai jos opiskelu on hyvin vaikeaa ilman apuvälinettä. Kysy Kelasta lisätietoa siitä, miten voit saada näitä apuvälineitä.

linkkiTerveyden ja hyvinvoinnin laitos:
Apuvälineitä liikkumiseensuomi | ruotsi

linkkiKela:
Apuvälineitä työhön ja opiskeluunsuomi | ruotsi | englanti

Liikkuminen

Jos et voi vammasi takia käyttää julkisia liikennevälineitä, sinulla voi olla oikeus kuljetuspalveluun. Jos tarvitset, voit saada mukaasi myös saattajan eli henkilön, joka auttaa sinua matkustamisessa. Voit saada kuljetuspalvelun ja saattajan työhön, opiskeluun tai vapaa-aikaan liittyville matkoille. Voit hakea kuljetuspalvelua kotikuntasi vammaispalvelun sosiaalityöntekijältä. Maksat kuljetuspalvelusta julkisen liikenteen mukaisen maksun. Voit saada vammasi takia myös alennuksia julkisen liikenteen lippujen hinnoista. Kysy näistä kotikuntasi sosiaalitoimistosta.

linkkiTerveyden ja hyvinvoinnin laitos:
Kuljetuspalvelu ja saattajapalvelusuomi | ruotsi

Avustajapalvelut

Jos tarvitset vammasi takia paljon apua arkielämässä, voit saada henkilökohtaisen avustajan. Avustaja voi auttaa sinua esimerkiksi ruoan laittamisessa, kaupassa käymisessä, työpaikalla, opiskelussa tai harrastuksissa. Avustajan palkan maksaa kotikuntasi. Hae avustajapalvelua oman kuntasi sosiaalitoimistosta.

linkkiTerveyden ja hyvinvoinnin laitos:
Henkilökohtainen apusuomi | ruotsi

Tulkkauspalvelut

Sinulla on oikeus käyttää vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua, jos sinulla on

  • kuulovamma tai
  • kuulonäkövamma tai
  • puhevamma

ja jos vammasi takia tarvitset viittomakielen tulkin apua

  • työssä käymiseen
  • opiskeluun perusopintojen jälkeen
  • asioiden hoitamiseen
  • yhteiskunnalliseen osallistumiseen
  • vapaa-ajan harrastuksiin tai virkistykseen.

Voit hakea vammaisten tulkkauspalvelua Kelasta.

Jos et ymmärrä suomen kieltä tai suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä, saatat tarvita myös toisen tulkin. Suomalaiset vammaistulkit eivät välttämättä osaa muissa maissa käytössä olevia viittomia.

linkkiKela:
Vammaisten tulkkauspalvelutsuomi | ruotsi

Kuntoutus

Jos sinulla on vaikea vamma ja olet alle 65-vuotias, Kela voi järjestää sinulle vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ja korvata kuntoutuksen kustannuksia. Et voi saada kuntoutusta, jos vamma ei aiheuta huomattavia vaikeuksia selviytyä arjesta kotona, koulussa tai työssä. Lääkinnällinen kuntoutus voidaan järjestää kuntoutuslaitoksessa tai avoterapiana, jonka aikana voi asua kotona. Kuntoutuksen tavoitteena on auttaa sinua selviytymään paremmin kotona, koulussa tai työssä.

Kela voi järjestää kuntoutusta myös harkinnanvaraisena kuntoutuksena.

Jos et voi saada Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, vastuu kuntoutuksen järjestämisestä sinulle on kotikunnallasi. Lue lisää infopankin sivulta Kuntoutus.

linkkiKela:
Vaativa lääkinnällinen kuntoutussuomi | ruotsi | englanti

linkkiKela:
Hakeminen lääkinnälliseen kuntoutukseensuomi | ruotsi | englanti

Kehitysvammaisten erityispalvelut

Kehitysvammaisten erityispalveluja ovat muun muassa

  • asumispalvelut
  • perhehoito
  • laitoshoito
  • työtoiminta ja päivätoiminta.

Asumispalvelu tarkoittaa sitä, että kehitysvammainen henkilö voi asua asunnossa, johon voi saada erilaista apua ja tukea. Lue lisää Infopankin sivulta Tuki- ja palveluasuminen.

Perhehoito tarkoittaa, että henkilön hoito, kasvatus tai huolenpito järjestetään hänen kotinsa ulkopuolella jonkun toisen kodissa. Kehitysvammainen henkilö, joka tarvitsee hoitoa, voi asua perhekodissa. Perhekodissa voi asua myös väliaikaisesti. Perhehoitoa voidaan järjestää myös hoidettavan kotona.

Jos kehitysvammainen henkilö tarvitsee hoitoa koko ajan eikä hän voi saada sitä kotona tai palveluasunnossa, hän voi asua myös laitoksessa. Laitoksessa voi asua myös lyhyitä aikoja.

Kunnat järjestävät työtoimintaa ja päivätoimintaa vammaisille henkilöille. Työtoimintaan kuuluu kevyttä työtä. Päivätoiminta on tarkoitettu vaikeasti vammaisille henkilöille, jotka eivät voi osallistua työtoimintaan. Päivätoiminta voi sisältää esimerkiksi ruoanlaittoa, liikuntaa, keskustelua ja retkeilyä.

Internetistä löytyy Kehitysvammahuollon tietopankki, josta löytyy paljon hyödyllistä tietoa kehitysvammaisuudesta ja vammaisten palveluista. Palvelu on suomenkielinen.

linkkiVerneri.net:
Kehitysvammaisten asumispalvelutsuomi

linkkiVerneri.net:
Kehitysvammaiset ja työsuomi

linkkiVerneri.net:
Päivätoimintasuomi