Elämä Suomessa

Kaupungit

theme icon

Mielenterveys

Milloin apua?

Apua voi tarvita kuka tahansa haastavassa elämäntilanteessa. Tällaisia tilanteita voivat olla esim. muutto maasta toiseen, työpaikan ongelmat, työpaikan menetys, perheongelmat, avioero, omaisen kuolema, sairaus tai muu elämänmuutos. Myös positiivinen asia, esimerkiksi lapsen syntymä, voi muuttaa elämää niin paljon, että uudessa tilanteessa tarvitaan tukea. Joskus paha olo voi yllättää myös jälkeenpäin, kun vaikeasta kokemuksesta on jo aikaa, ja elämä on rauhoittunut.

Apua kannattaa hakea, jos sinulla on seuraavia oireita:

  • unettomuus
  • ruokahaluttomuus
  • arkielämä tuntuu raskaalta
  • et jaksa käydä töissä tai tavata ihmisiä
  • fyysisiä oireita, joihin ei löydetä lääketieteellistä syytä
  • alkoholin tai huumeiden käyttösi on lisääntynyt

Ei ole harvinaista hakea apua mielenterveyden tueksi. Suomessa 20% ihmisistä kärsii masennuksesta jossain vaiheessa elämäänsä.

linkkiTampereen kaupunki:
Masennus(pdf, 110,37 kt)suomi | englanti | venäjä | ranska | somali | turkki | persia | arabia | kurdi | albania | vietnam | burma | bosnia | serbia | swahili

Mistä apua?

Usein auttaa jo se, että asioista puhuu perheen tai ystävien kanssa. Välillä tarvitaan myös muuta apua. Puhuminen terveydenhoitajan, lääkärin tai psykoterapeutin kanssa voi auttaa. Hänen kanssaan voitte yhdessä miettiä, minkälainen tuki olisi juuri sinulle sopivinta.

Usein apua on terapiasta, lääkkeistä tai molemmista yhdessä. Joskus tarvitaan hoitoa sairaalassa. Hoito sairaalassa kestää yleensä joitakin viikkoja. Tavoite on, että potilas pystyy palaamaan kotiin mahdollisimman pian. Sen jälkeen hoito jatkuu avohoitona.

Jos sinulla on kotikunta Suomessa, ota ensin yhteyttä omaan terveysasemaasi. Terveysasemat ovat yleensä auki maanantaista perjantaihin n. klo 8–16. Soita terveysasemalle heti aamulla ja varaa aika. Jos tarvitset apua nopeasti, kerro siitä puhelimessa. Lääkäri kirjoittaa tarvittaessa lähetteen psykiatrian poliklinikalle tai muuhun mielenterveysyksikköön. Poliklinikalle et voi mennä suoraan ilman lääkärin lähetettä.

Lääkärille tai psykologille voit puhua asioistasi luottamuksellisesti. Hänellä on vaitiolovelvollisuus. Hän ei kerro asioistasi muille viranomaisille. Jos jokin toinen terveydenhuollon yksikkö tarvitsee tietojasi, sinulta kysytään erikseen lupa niiden antamiseen.

Omalta terveysasemaltasi saat tarkempaa tietoa siitä, miten mielenterveyspalvelut on paikkakunnallasi järjestetty.

Jos olet huolissasi läheisestäsi ja arvelet, että hän saattaisi tarvita apua, voit kysyä neuvoa esimerkiksi terveysaseman terveydenhoitajalta tai lääkäriltä.

Lisää tietoa erilaisista ongelmatilanteista saat Infopankin sivuilta Ongelmatilanteet.

linkkiSosiaali- ja terveysministeriö:
Mielenterveyspalvelutsuomi | ruotsi | englanti | venäjä

Yksityiset mielenterveyspalvelut

Voit myös varata yksityiseltä lääkäriasemalta ajan psykiatrille tai psykologille. Sinne ajan voi joskus saada nopeammin, mutta asiakkaalle käynti maksaa huomattavasti enemmän.

Kela maksaa osan yksityisistä lääkärikuluista, jos kuulut Suomen sairausvakuutuksen piiriin. Kysy lisää Kelasta.

Kelan korvaus voidaan toisinaan vähentää suoraan summasta, jonka maksat kassalla. Ota mukaan todistus siitä, että kuulut Suomen sairausvakuutuksen piiriin. Voit hakea Kelan korvausta myös Kelasta jälkeenpäin.

Lue lisää kuulumisesta Suomen sairausvakuutuksen piiriin Infopankin sivulta Suomen sosiaaliturva.

linkkiKela:
Sairaanhoitokorvauksetsuomi | ruotsi | englanti

linkkiTherapion Consulting:
Yksityinen psykoterapia-palvelu internetissäsuomi | ruotsi | englanti | venäjä | ranska | espanja | turkki | kiina | saksa | portugali | norja | hollanti | japani | italia | tanska

linkkiMehiläinen:
Yksityinen lääkäriasemasuomi | ruotsi | englanti

linkkiTerveystalo:
Yksityinen lääkäriasemasuomi | ruotsi | englanti

Kun apua tarvitaan kiireesti

Jos koet, että tarvitset apua kiireesti, voit ottaa yhteyttä lähimpään päivystävään terveyskeskukseen tai sairaalaan. Kiireellistä psykiatrista sairaalahoitoa tarjoavat psykiatristen sairaaloiden päivystysyksiköt.

Jos läheisesi on vaaraksi itselleen tai muille eikä suostu tapaamaan lääkäriä, voit soittaa terveyskeskukseen tai sairaalaan. Jos apua tarvitaan nopeasti, kerro siitä puhelimessa. Mainitse myös, jos pelkäät, että läheisesi vahingoittaa itseään.

Jos läheisesi on hyvin huonossa kunnossa ja tarvitsee akuuttia psykiatrista sairaalahoitoa, on mahdollista, että hänet voidaan lähettää hoitoon, vaikka hän ei itse tahtoisi. Tähän tarvitaan lääkärin pakkohoitolähete. Jos joku on välittömässä hengenvaarassa, voit soittaa hätänumeroon 112. Älä soita hätänumeroon, jos tilanne ei ole kiireellinen.

Apua puhelimitse

Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua niille, jotka ovat kriisitilanteessa. Voit soittaa kriisipuhelimeen myös, jos olet huolissasi läheisestäsi.

Voit soittaa

  • suomeksi numeroon 01019 5202 ma-pe klo 9–7, viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15–7,
  • ruotsiksi numeroon (09) 4135 0510 ma-pe klo 9-15,
  • englanniksi numeroon (09) 4135 0501 ma-to klo 9-12 ja 13-15 ja perjantaisin 9-12.

linkkiSuomen mielenterveysseura:
Valtakunnallinen kriisipuhelinsuomi | ruotsi | englanti

Lapset ja nuoret

Jos lapsesi on tilanteessa, joka kuormittaa mielenterveyttä, voit ottaa yhteyttä oman paikkakuntasi perheneuvolaan. Perheneuvolassa lapsen tilanne kartoitetaan, jotta lapsi voisi saada juuri hänelle sopivaa apua. Voit myös varata ajan lastenneuvolan psykologilta tai oman terveysaseman lääkäriltä. Jos lapsi on kouluikäinen, voit ottaa yhteyttä koulupsykologiin tai koululääkäriin. Lisää tietoa avusta lapsille ongelmatilanteissa saat Infopankin sivulta Mistä apua lasten ja nuorten ongelmiin?

Jos olet nuori, voit kertoa vaikeista asioista esimerkiksi kouluterveydenhoitajalle, koululääkärille, koulupsykologille tai koulukuraattorille. Voit myös ottaa yhteyttä omaan terveysasemaasi. Lääkäri voi kirjoittaa lähetteen nuorisopsykiatrian poliklinikalle, jos se on tarpeen. Lisää tietoa avusta nuorille ongelmatilanteissa saat Infopankin sivulta Mistä apua lasten ja nuorten ongelmiin?

linkkiMannerheimin lastensuojeluliitto:
Nuorten nettisuomi

linkkiMannerheimin lastensuojeluliitto ry:
Tukea vanhemmillesuomi

Opiskelijat

Oppilaitosten terveydenhuollossa järjestetään mielenterveyspalveluita opiskelijoille.

Työterveyspalvelut

Jos sinulla on työpaikka, työterveyslääkärille voit puhua asioista, jotka liittyvät mielenterveyteen. Työterveyshuollossa voi olla mahdollisuus myös psykologin vastaanottoon.

Traumaattiset kokemukset

Ihmisillä, jotka ovat joutuneet traumaattisiin tilanteisiin, on riski sairastua traumaperäiseen stressihäiriöön.

Traumoja aiheuttavia kokemuksia ovat esimerkiksi:

  • vaino ja syrjintä
  • vankeus ja kidutuskokemukset
  • pahoinpitelyt ja raiskaukset
  • väkivaltatilanteiden näkeminen
  • sotakokemukset.

Traumaperäisessä stressihäiriössä muistikuvat traumasta tulevat väkisin mieleen eri tilanteissa ja aiheuttavat voimakasta ahdistusta. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää hankkia apua. Traumaperäinen stressihäiriö vaikuttaa sairastuneen lisäksi myös hänen läheisiinsä. Suurin osa niistä, jotka ovat sairastuneet traumaattiseen stressihäiriöön, paranee oikean hoidon avulla.

Kidutettujen kuntoutuskeskus tarjoaa apua niille pakolaisille ja turvapaikanhakijoille, joita on kotimaassaan kidutettu. Voit ottaa keskukseen yhteyttä arkisin klo 8.30–13.30. Puhelinnumero on (09) 7750 4584.

linkkiHelsingin Diakonissalaitos:
Kidutettujen kuntoutuskeskussuomi | englanti

linkkiTampereen kaupunki:
Tietoa traumaperäisestä stressihäiriöstäsuomi | englanti | venäjä | ranska | somali | turkki | persia | arabia | kurdi | albania | vietnam | burma | bosnia | serbia | swahili

Tietoa mielenterveydestä verkossa eri kielillä

Suomen Mielenterveysseuran sivuilta löydät tietoa

  • vaikeista elämäntilanteista
  • mielenterveyden ongelmista
  • kriiseistä
  • siitä, miten haet apua
  • siitä, miten voit toipua

Tietoa on suomeksi, englanniksi, kurdiksi (sorani), venäjäksi ja somaliksi.

linkkiSuomen mielenterveysseura:
Tietoa mielenterveydestäsuomi | ruotsi | englanti | venäjä | somali | arabia | kurdi