Elämä Suomessa

Kaupungit

theme icon

Kun lapsi syntyy Suomessa

Sairaalassa rekisteröidään lapsen syntymä

Kun lapsi on syntynyt, syntymä rekisteröidään Suomen väestötietojärjestelmään sairaalassa, ja lapsi saa väliaikaisen henkilötunnuksen. Tämä tehdään jos:

  • lapsen äidillä on oleskeluoikeus Suomessa,
  • äidillä on kotikunta Suomessa ja
  • äidillä on suomalainen henkilötunnus.

Jos äiti ei ole rekisteröitynyt Suomessa, sairaala ei voi rekisteröidä syntymää, eikä äidille lähetetä maistraatista lomaketta. Ota tällöin yhteyttä maistraattiin ja pyydä ohjeita lapsen rekisteröimiseksi.

Äidin rekisteröitymisestä voit lukea lisää Infopankin sivulta Asukkaaksi rekisteröityminen.

linkkiMaistraatti:
Maistraattien yhteystiedotsuomi | ruotsi | englanti

Lapsen rekisteröinti väestötietojärjestelmään

Maistraatti lähettää äidille kotiin lomakkeen kahden viikon sisällä syntymän rekisteröinnistä. Tällä lomakkeella voit ilmoittaa viranomaisille

  • lapsen rekisteröinnin Suomen väestötietojärjestelmään
  • lapsen nimet
  • äidinkielen
  • uskonnon

Täytä lomake huolellisesti ja allekirjoita se. Jos vanhemmat ovat avioliitossa, kummankin vanhemman pitää allekirjoittaa lomake.

Palauta lomake maistraattiin kahden kuukauden sisällä lapsen syntymästä. Voit palauttaa lomakkeen postitse tai viedä sen henkilökohtaisesti asuinalueesi maistraattiin. Vasta tämän jälkeen lapsesi on rekisteröity väestötietojärjestelmään.

Lapsen nimi

Kaikilla, joilla on kotipaikka Suomessa, pitää nimilain mukaan olla sukunimi ja 1-3 etunimeä. Etunimien täytyy olla Suomen nimilain mukaisia. Esimerkiksi sisaruksille ei saa antaa ensimmäiseksi nimeksi samaa nimeä.

Lapsi voi saada vain toisen vanhemman sukunimen. Kun vanhemmilla on eri sukunimi, lapsen sukunimi riippuu tilanteesta. Jos vanhemmat ovat avioliitossa, he voivat valita lapselle joko äidin tai isän sukunimen, jos lapsi on perheen ensimmäinen yhteinen.

Jos vanhemmilla on aiempia yhteisiä lapsia, alaikäisillä sisaruksilla täytyy olla sama sukunimi.

Jos vanhemmat eivät ole avioliitossa, lapsi voi saada

  • äidin sukunimen; tai
  • isän sukunimen, jos isyys on vahvistettu. Lue lisää isyyden vahvistamisesta tämän sivun kohdasta Isyyden tunnustaminen.

Jos vanhemmat ovat eronneet, lapsen huoltaja päättää nimestä.

Jos vanhemmat eivät pääse sopuun lapsen sukunimestä, lapsi saa äidin sukunimen.

linkkiOikeusministeriö:
Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi -esitesuomi | ruotsi

linkkiFinlex:
Nimilakisuomi | ruotsi

Lapsen äidinkieli

Voit valita lapsen äidinkieleksi vain yhden kielen. Voit muuttaa kielen myöhemmin, jos haluat.

On tärkeää rekisteröidä kieli, koska sen perusteella suunnitellaan sopivia palveluita erikielisille. Jos haluat, että lapsellasi on oikeus esimerkiksi koulussa käydä oman äidinkielen tunneilla, rekisteröi silloin lapsen äidinkieleksi se kieli, jota käytätte kotona. Esimerkiksi jos suomalais-venäläisen perheen lapselle on merkitty äidinkieleksi suomi, kunnan ei tarvitse järjestää hänelle opetusta venäjän kielessä.

Suomessa lapset opiskelevat koulussa myös Suomen toista kotimaista kieltä. Suomenkieliset opiskelevat myös ruotsia, ja ruotsinkieliset opiskelevat myös suomea. Jos lapsen äidinkieli on rekisterissä jokin muu kieli kuin suomi tai ruotsi, hän voi saada vapautuksen näistä toisen kotimaisen kielen kursseista.

linkkiOpetushallitus:
Oma kieli - oma mielisuomi | englanti | venäjä | viro | somali | kiina | persia | arabia | kurdi | albania | saksa | burma | bosnia

Lapsen uskonto

Lapsen uskonto on perheen sisäinen asia. Saat itse päättää, mihin uskontokuntaan lapsi kuuluu. Uskontoa ei ole pakko ilmoittaa. Jos toinen vanhemmista on yksin lapsen huoltaja, hän voi yksin päättää lapsen uskontokunnasta.

linkkiOpetus- ja kulttuuriministeriö:
Uskonnonvapaussuomi | ruotsi | englanti

linkkiVapaa-ajattelijain liitto ry:
Lasten ja nuorten uskonnonvapaussuomi

Minkä kansalaisuuden lapsi saa?

Lapsen kansalaisuus riippuu vanhempien kansalaisuudesta. Kun lapsi syntyy, hän saa Suomen kansalaisuuden, jos:

  • lapsen äiti on Suomen kansalainen;
  • lapsen isä on Suomen kansalainen, ja vanhemmat ovat avioliitossa;
  • lapsen isä on Suomen kansalainen, lapsi syntyy Suomessa avioliiton ulkopuolella, ja miehen isyys vahvistetaan;
  • lapsen isä on kuollut ennen lapsen syntymää, mutta oli kuollessaan Suomen kansalainen ja avioliitossa lapsen äidin kanssa; tai
  • lapsen isä on kuollut ennen lapsen syntymää, lapsi syntyy Suomessa avioliiton ulkopuolella, ja miehen isyys vahvistetaan.

Lapsi saa Suomen kansalaisuuden myös silloin, jos hän syntyy Suomessa eikä saa vanhemmiltaan minkään muun valtion kansalaisuutta. Maahanmuuttovirasto määrittää tällöin lapsen kansalaisuuden.

Lapsella voi olla samaan aikaan Suomen ja jonkin toisen maan kansalaisuus. Tämä riippuu siitä, hyväksyykö toinen maa monikansalaisuuden. Kysy asiasta oman maasi edustustosta.

Lue lisää Suomen kansalaisuudesta Infopankin sivulta Suomen kansalaisuus.

linkkiMaahanmuuttovirasto:
Suomen kansalaisuus suomalaisen miehen lapsellesuomi | ruotsi | englanti

linkkiMaahanmuuttovirasto:
Suomen kansalaisuuden hakeminensuomi | ruotsi | englanti

Jos lapsi ei saa Suomen kansalaisuutta

Jos lapsi ei saa Suomen kansalaisuutta, kun hän syntyy, hae hänelle passi kotimaasi edustustosta. Tätä varten tarvitset lapsen syntymätodistuksen maistraatista.

Infopankin sivulta Suurlähetystöt Suomessa löydät tietoa muiden maiden edustustoista Suomessa.

Sen jälkeen lapsesi tarvitsee oleskeluluvan tai EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröinnin.

  • Jos lapsi saa jonkin EU-maan kansalaisuuden, hae hänelle EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröintiä Maahanmuuttoviraston sähköisessä Enter Finland -palvelussa tai Maahanmuuttoviraston palvelupisteessä.
  • Jos lapsi saa jonkin muun maan kansalaisuuden, hae hänelle oleskelulupaa Maahanmuuttoviraston sähköisessä Enter Finland -palvelussa tai Maahanmuuttoviraston palvelupisteessä.

linkkiEnterfinland.fi:
Sähköinen hakemussuomi | ruotsi | englanti

Lapsen sosiaaliturva

Jos lapsi kuuluu Suomen sosiaaliturvaan, hän saa Kela-kortin eli sairausvakuutuskortin. Kela lähettää kortin kotiin sen jälkeen, kun lapsi on saanut henkilötunnuksen ja nimen.

Sinun pitää hakea perhe-etuuksia Kelasta erikseen. Lue lisää aiheesta Infopankin sivuilta Tukea raskaana olevalle äidille ja Tukea lapsen syntymän jälkeen.

Isyyden tunnustaminen

Jos lapsen vanhemmat ovat avioliitossa, isyyttä ei tarvitse erikseen tunnustaa.

Jos lapsen äiti ja isä eivät ole naimisissa ja isyyttä ei tunnusteta, lapsi on virallisesti isätön.

Isyyden voi tunnustaa jo raskauden aikana äitiysneuvolassa tai syntymän jälkeen oman kunnan lastenvalvojan luona. Jos isyys tunnustetaan ennen syntymää, isyysasian käsittely alkaa vasta kun lapsen syntymästä on kulunut 30 päivää. Isyyden tunnustamisen vahvistaa maistraatti.

Lue aiheesta lisää Infopankin Lapsi avoliitossa -sivulta.

linkkiSosiaali- ja terveysministeriö:
Isyyden tunnustaminen ja vahvistaminensuomi | ruotsi

Lapsella täytyy olla huoltaja

Suomessa alle 18-vuotias henkilö on lain mukaan lapsi. Alle 18-vuotialla täytyy olla aina vähintään yksi huoltaja. Yleensä lapsen omat vanhemmat ovat hänen huoltajiaan.

Avioliitossa syntyneen lapsen huoltajia ovat molemmat vanhemmat yhdessä.

Jos vanhemmat eivät ole avioliitossa, eikä isyyttä ole tunnustettu, lapsen huoltaja on äiti, ja hän päättää yksin kaikista lapsen asioista. Äiti päättää siis lapsen asioista, vaikka vanhemmat asuisivat yhdessä. Isä saa lapsen huoltajuuden, jos vanhemmat tekevät sopimuksen yhteishuollosta ja isyys on tunnustettu.

Huoltosopimus tehdään joko ennen lapsen syntymää neuvolassa tai syntymän jälkeen oman kunnan lastenvalvojalla.