Elämä Suomessa

Kaupungit

theme icon

Lapsi avoliitossa

Isyyden tunnustaminen

Jos elätte avoliitossa ja teille syntyy lapsi, on lapsen isyys tunnustettava. Jos isyyttä ei tunnusteta, lapsi on virallisesti isätön ja äiti vastaa yksin lapsen elatuksesta ja hoidosta, vaikka asuisitte yhdessä. Isyyden voi tunnustaa raskauden aikana äitiysneuvolassa. Kun lapsi on syntynyt, isyyden voi tunnustaa oman kunnan lastenvalvojan luona. Isyyden tunnustamisen vahvistaa maistraatti.

Kun isyys on vahvistettu

  • lapselle voidaan antaa isän sukunimi
  • isä voi toimia lapsen huoltajana joko yhdessä äidin kanssa tai yksin. Huoltaja on henkilö, joka vastaa lapsen hoidosta ja kasvatuksesta.
  • isä on velvollinen osallistumaan lapsen elatukseen
  • lapsella on perintöoikeus isäänsä ja isänpuoleiseen sukuun ja päinvastoin
  • lapsella on oikeus perhe-eläkkeeseen, jos isä kuolee.

Jos isyyttä ei vahvisteta, lapsi on virallisesti isätön ja äiti vastaa yksinään lapsen elatuksesta ja hoidosta.

linkkiSosiaali- ja terveysministeriö:
Isyyden tunnustaminen ja vahvistaminensuomi | ruotsi

Adoptio avoliitossa

Avoparit eivät voi adoptoida lasta yhdessä. Myöskään toisen avopuolison lapsen adoptoiminen yhteiseksi lapseksi ei ole mahdollista.

Kansainväliset sopimukset

Toisessa Pohjoismaassa (Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti) viranomaisen vahvistama isyyden tunnustaminen on voimassa myös Suomessa.

Myös muualla kuin Pohjoismaissa tapahtunut isyyden vahvistaminen voidaan hyväksyä Suomessa, jos isyyspäätös on voimassa maassa, jossa se on tehty ja lapsen vanhemmat ovat asuneet kyseisessä maassa.

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen asema on hyvin erilainen eri maissa. Suomessa tunnustettu isyys ei välttämättä ole pätevä lapsen tai isän alkuperämaassa. Kysy asiaa oman maasi edustustosta.

Perintövero ja leskeneläke

Jos avoparilla on yhteinen lapsi, perintövero on lapselle sama kuin avioliitossa syntyneelle lapselle.

Jos avopuoliso kuolee, avopuolisoiden yhteiset lapset voivat saada Kelasta leskeneläkettä.