"Älä kysy, minne olen menossa, vaan mistä olen tullut."
(Afrikkalainen sananlasku)
Ihmiset tulevat Suomeen
Jääkauden jälkeen noin 10 000 vuotta sitten Suomeen alkoi muuttaa ihmisiä. Heitä tuli idästä nykyisen Venäjän alueelta sekä Baltian kautta etelästä. Suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluvan suomen kielen juuret ovat peräisin Keski-Venäjältä, mutta suomen kieleen on sekoittunut aineksia myös esimerkiksi balttilaisista ja germaanisista kielistä.
Ruotsin vallan aika
Suomi kuului Ruotsiin yli 600 vuoden ajan keskiajalta 1800-luvun alkuun saakka. Ruotsi ja Venäjä taistelivat tänä aikana vaikutusvallasta Suomessa usein myös asein. Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 sovittiin, että nykyinen Länsi- ja Etelä-Suomi kuuluivat Ruotsille, Itä-Suomi oli Venäjän määräysvallassa.
Myöhemmin 1500- ja 1600-luvulla käytyjen sotien seurauksena ruotsalaisen Suomen alue laajeni merkittävästi. 1700-luvun sodissa Ruotsi kuitenkin menetti alueitaan, ja lopulta vuonna 1809 koko Suomi siirtyi Venäjän valtaan.
Suomi osana Venäjää
Venäjän vallan aikana Suomi oli autonominen eli itsehallinnollinen suuriruhtinaskunta, jonka hallinnosta vastasi Suomen oma hallitus eli senaatti mutta jonka suuriruhtinas oli Venäjän keisari. Venäjän vallan aikana Suomi sai myös oman rahan ja Venäjän armeijaan kuului pitkään erillinen suomalainen joukko-osasto.
Suomalaiset käyttivät itsehallinnollista asemaansa taitavasti hyväkseen omien asioidensa ajamiseen. Suomen kieli, suomalainen kulttuuri ja suomalainen elinkeinoelämä vahvistuivat tänä aikana merkittävästi. 1900-luvun alussa suomalaisten välejä venäläisiin vallanpitäjiin kiristi kuitenkin Venäjän käynnistämä venäläistämispolitiikka, jota suomalaiset eivät hyväksyneet.
Suomi itsenäistyy
Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeen Suomen eduskunta hyväksyi 6. joulukuuta 1917 itsenäisyysjulistuksen, joka merkitsi Suomen eroa Venäjästä.
Alkuvuodesta 1918 käytiin Suomessa katkera sisällissota, jossa työväestöä edustavat punaiset ja porvareita ja talonpoikia edustavat valkoiset taistelivat toisiaan vastaan. Sota päättyi toukokuussa 1918 punaisten tappioon.
Itsenäisestä Suomesta tuli tasavalta, jolla kuninkaan ja keisarin sijasta on kansan kuudeksi vuodeksi kerrallaan valitsema presidentti ja jossa lakeja säätää kansan valitsema eduskunta.
Talvisota ja jatkosota
Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939, ja näin alkoi talvisota. Toisen maailmansodan aikana Suomi kävi Neuvostoliittoa vastaan kaksi sotaa, vuosien 1939-1940 talvisodan lisäksi myös jatkosodan vuosina 1941-1944.
Sotien seurauksena Suomi menetti Karjalan sekä muita alueita Neuvostoliitolle. Näillä alueilla asuneet 430 000 suomalaista jättivät kotiseutunsa pakolaisina, ja heidät asutettiin jäljelle jääneeseen Suomeen. Tärkein asia kuitenkin oli, että toisessa maailmansodassa Suomea ei koskaan miehitetty ja se säilyi aluemenetyksistä huolimatta itsenäisenä maana.
Suomi sotien jälkeen
Sotien jälkeen Suomen asema oli epävarma. Aluksi pelättiin, että Neuvostoliitto yrittäisi tehdä Suomesta kommunistisen maan samaan tapaan kuin sodan jälkeen oli käynyt muille Neuvostoliiton eurooppalaisille naapurimaille. Suomi onnistui kuitenkin luomaan hyvät suhteet Neuvostoliittoon, säilyttämään demokraattisen yhteiskuntajärjestelmänsä sekä lisäämään kauppaa länsimaiden kanssa. Maa joutui kuitenkin pitkään tasapainottelemaan ulkopolitiikassaan Neuvostoliiton ja lännen välillä.
Suomen taloudellinen kehitys oli sotien jälkeisenä aikana erittäin myönteistä. Suomi myi maailmalle erityisesti paperia ja muita metsäteollisuuden tuotteita, ja näin ansaittiin rahaa hyvinvoinnin kasvattamiseen. Julkisia palveluja kehitettiin mm. luomalla julkiset koulutus-, terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmät, jotka tekivät Suomesta modernin hyvinvointivaltion.
Suomi uudessa Euroopassa
Kun kylmä sota päättyi Euroopassa 1980-luvun lopulla, myös Suomi saattoi korjata ulkopoliittista linjaansa. Suomesta tuli vuonna 1995 Euroopan unionin EU:n jäsen. Vuonna 2002 Suomi otti ensimmäisten EU-maiden joukossa käyttöön EU:n yhteisen rahan euron ja luopui näin omasta markastaan.
Neuvostoliiton romahdettua 1990-luvun alussa Suomen talous ajautui syvään lamaan mm. Neuvostoliittoon suuntautuneen kaupan vähenemisen myötä. Samalla oli selvää, että perinteisen paperiteollisuuden lisäksi Suomen talouselämä tarvitsi uusia muidenkin alojen menestyviä yrityksiä. Menestyksen avaimeksi osoittautuivat matkapuhelimet ja muut huipputeknologian tuotteet, joiden myötä Suomen talouselämä onkin saanut uudet modernit kasvot.
Suomen historiaan liittyviä linkkejä:
Vilma
Tietoa Suomen historiasta ja suomalaisesta yhteiskunnasta maahanmuuttajille. Vilman kieli on selkokieltä. Voit valita kielitason, kun aloitat.
Finnica
Yksityiskohtaista tietoa Suomesta ja sen historiasta
Virtual Finland
Ulkoasianministeriön tuottamalla sivustolla on monipuolista tietoa Suomen historiasta